Ydinvoima

Jokapäiväisen sähkönsaannin takaaminen ja yhteiskunnan jatkuva sähköistyminen

Ydinvoima on vähähiilinen sähkön lähde, jolla on avainrooli käynnissä olevassa energiasiirtymässä. Se tukee jokapäiväistä sähkönsaantia ja yhteiskunnan sähköistämistä fossiilittomalla energialla. Tulevina vuosikymmeninä ydinvoimalla on edelleen tärkeä rooli ilmastoneutraalina ja kustannustehokkaana perussähkön lähteenä. 

Toimintamme

Vattenfall on suuri ydinvoimaloiden omistaja Pohjois-Euroopassa, ja sillä on paljon kokemusta ydinvoimaloiden käytöstä ja käytöstä poistamisesta sekä radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen käsittelystä. Ydinvoiman turvallisuus on ehdoton prioriteetti kaikessa mitä teemme. 
 
Vattenfall omistaa kymmenen ydinreaktoria. Niistä seitsemän sijaitsee Ruotsissa (neljä Ringhalsissa, kolme Forsmarkissa) ja kolme Saksassa (Brunsbüttel, Krümmel ja vähemmistöosuus Brokdorfin voimalasta). Saksan hallitus on päättänyt luopua ydinvoimasta, ja Vattenfallin ydinvoimatoiminnot Saksassa lakkautetaan tämän päätöksen mukaisesti.
 
Vuonna 2015 Vattenfall päätti sulkea Ringhalsin ydinvoimalan kaksi vanhinta reaktoria. Ringhals 2 poistettiin käytöstä suunnitelmien mukaan loppuvuodesta 2019 ja Ringhals 1 vuoden 2020 lopussa. Kymmenen vuoden aikana Vattenfall on investoinut laajoihin modernisointiohjelmiin siten, että Ringhals 3 ja 4 sekä Forsmark 1, 2 ja 3 ovat hyvin valmistautuneita toimimaan vuosikymmenien ajan.

Vuonna 2021 ydinvoima muodosti 31 % Ruotsin sähköntuotannosta. Vattenfallin Ringhalsin ja Forsmarkin ydinreaktorit tuottivat 40,4 TWh Vattenfallin 111,4 TWh:n kokonaissähköntuotannosta. 

Ydinjätteen käsittely 

Korkea-aktiivinen, pitkäikäinen radioaktiivinen jäte, joka koostuu lähinnä käytetystä ydinpolttoaineesta, on suojattava huolellisesti käsittelyn ja kuljetuksen ajaksi. Radioaktiivisuuden väheneminen polttoaineen uuttamiseen alun perin käytetyssä uraanimalmissa esiintyvälle tasolle kestää noin 100 000 vuotta. Ydinvoimalan käytön yhteydessä syntyvä jäte luokitellaan radioaktiiviseksi, jos se on saastunut tai aktivoitunut prosessin aikana.  

Ydinjätteen käsittely Ruotsissa 

Radioaktiivinen jäte Ruotsissa luokitellaan neljälle eri tasolle, ja jätteen radionuklidipitoisuudesta riippuen se luokitellaan myös joko pitkä- tai lyhytikäiseksi jätteeksi. Ruotsin jätehuoltojärjestelmän kehitti Ruotsin ydinpolttoaineen ja -jätteen käsittely-yhtiö SKB, joka on ruotsalaisten ydinvoimalayhtiöiden omistuksessa. Järjestelmä koostuu useista loppusijoitusyksiköistä jätteen aktiivisuudesta ja iästä riippuen. Ruotsin kansalliset viranomaiset valvovat käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusprosessia. 
 
Turvallisuustyötä Vattenfallin laitoksissa Ruotsissa valvoo Ruotsin Säteilyturvavirasto.  

Ydinjätteen käsittely Saksassa 

Vuonna 2016 Saksan Bundestag hyväksyi lain, jonka nojalla vastuu ydinjätteen väliaikaisesta ja lopullisesta sijoittamisesta siirtyi valtiolle. Vastavuoroisesti ydinvoimalayhtiöt suorittivat maksuja julkiseen rahastoon. 
 
Tällä hetkellä Saksassa ei ole loppusijoituspaikkaa matala- tai keskiaktiiviselle radioaktiiviselle jätteelle eikä käytetylle ydinpolttoaineelle. Matala- ja keskiaktiivisen radioaktiivisen jätteen loppusijoituspaikkaa rakennetaan entiseen rautamalmikaivokseen (Schacht Konrad), ja sen odotetaan olevan käytettävissä vuonna 2027. Siihen asti jätettä varastoidaan välivarastoissa ydinvoimaloiden yhteydessä. Brunsbüttelin ydinvoimalamme yhteyteen on rakennettu erityinen säilytyspaikka, joka on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2022. Sen jälkeen se luovutetaan liittovaltion omistamalle BGZ:lle (Gesellschaft für Zwischenlagerung), joka vastaa kaikkien radioaktiivisen jätteen välivarastointitilojen käytöstä Saksassa. Krümmelin ydinvoimalamme yhteyteen on rakenteilla vastaava varastointipaikka.
 
Paikan etsintä käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikaksi on käynnissä. Siihen asti, että tällainen sijoituspaikka on käytettävissä, käytettyä ydinpolttoainetta säilytetään välivarastoissa, jollaiset on olemassa kaikkien ydinvoimaloiden yhteydessä. 

Turvallisuustyötä Vattenfallin laitoksissa Saksassa valvoo Schleswig-Holsteinin sosiaaliministeriö. 

Ydinvoima ja ympäristö 

Ydinvoima aiheuttaa koko elinkaarensa aikana vain vähän CO₂-päästöjä. Korkea-aktiivisen jätteen, kuten käytetyn ydinpolttoaineen, käsittely edellyttää turvallista ja äärimmäisen pitkäaikaista varastointipaikkaa. Säilytyspaikkojen on täytettävä säteilyturvavaatimukset jopa 100 000 vuoden ajan. Voimalan pyörittäjän vastuulla ovat luotettavat ratkaisut ydinjätteen käsittelyyn. 
 
Uraanin louhinta ydinpolttoaineen valmistamiseksi vaikuttaa luontoon. Modernit louhintamenetelmät mahdollistavat maiseman palauttamisen, kun kaivostoiminta on päättynyt. Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen edellyttää runsaasti energiaa vaativien materiaalien, kuten metallin ja betonin, käyttöä, mutta kun ydinvoimala on valmis ja toiminnassa, sen hiilidioksidipäästöt ovat poikkeuksellisen pieniä. 
 
Kattavan kuvan saamiseksi ydinvoimaan liittyvistä kokonaispäästöistä olemme laatineet ympäristöselosteen (EPD). EPD-selosteet päivitetään säännöllisin väliajoin, ja ne auttavat meitä tunnistamaan asioita, joihin meidän on keskityttävä, jotta päästömme vähenisivät edelleen. 

Ydinvoimalan toiminnan lopettaminen 

Vattenfall on perustanut liiketoimintayksikön nimeltä Nuclear Decommissioning (Ydinvoimalan toiminnan lopettaminen), jotta Saksassa ja Ruotsissa sijaitsevien reaktorien toiminta saadaan lopetettua turvallisesti ja tehokkaasti. Ruotsin käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikan lisensointi etenee suunnitelmien mukaan. Seuraava vaihe on hallituksen hyväksynnän hankkiminen SKB:n tekemälle hakemukselle. Hakemus koskee sekä tulevaa sijoituspaikkaa Forsmarkissa että niin sanottua KBS-3-menetelmää, joka tarkoittaa kansainvälisen vertailun määrittämistä ydinjätteen loppusijoittamiselle.  Menetelmä on tulosta SKB:n yli 30 vuotta kestäneestä tutkimustyöstä.