Saarijärven kalatiet

Vattenfall Oy rakentaa kalatiet Hietamankosken ja Leuhunkosken vesivoimalaitoksille Saarijärven reitillä Kymijoen vesistössä.

Hietamankoski kuuluu noin 80 km pitkään Saarijärven reittiin Kymijoen vesistöalueella. Reitillä on nykytilanteessa kaksi kaloille nousuesteinä olevaa voimalaitospatoa, Hietamankosken voimalaitospato sekä Leuhunkosken voimalaitospato.

Saarijärven reitti oli aikoinaan merkittävä taimenvesi. Reitin vedenlaatu oli tuolloin parempi, ja taimenten lisääntymiseen sopivia koskia oli runsaasti. Vesivoimalaitosten rakentamisen myötä taimenen luontainen vaellusyhteys reitillä katkesi.

Ylös
Kalateiden rakentamisen taustaa
Voimalaitoksista
Kalatiesuunnitelmista
Aikataulu
Lisätietoja

Freshabit LIFE IP

Kalateiden rakentamiseen on saatu tukea EU:sta Freshabit LIFE IP -hankkeen kautta. Hankkeen yhteiset verkkosivut ovat osoitteessa 
www.metsa.fi/freshabit

Kalateiden rakentamisen taustaa

Hietamankosken ja Leuhunkosken kalateiden rakentaminen on mainittu Kansallisessa kalatiestrategiassa (8.3.2012) kärkikohteiden joukossa sekä Keski-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmassa.

Kalatiestrategian ja vesienhoidon tavoitteena on uhanalaisten ja vaarantuneiden vaelluskalakantojen elinvoimaisuuden vahvistaminen. Painopistettä on tarkoitus siirtää istutuksista kalojen luontaisen lisääntymiskierron ylläpitämiseen ja palauttamiseen, ja se mahdollistuu kestävimmällä tavalla vaellusyhteyden palauttamisella ja muilla luontaista lisääntymiskiertoa tukevilla toimenpiteillä.

Hietamankosken ja Leuhunkosken osalta pyritään etenkin erittäin uhanalaisen järvitaimenen vaellusyhteyden palauttamiseen. Taimenen sisävesimuodot on luokiteltu erittäin uhanalaisiksi napapiirin eteläpuolella. Tärkeimpiä syitä kantojen heikkoon tilaan ovat vedenlaadun heikkeneminen, vesistöjen perkaukset, vesirakentaminen kuten padot, tierummut ja voimalaitokset sekä liiallinen kalastus.
Ylös

Vaeltava taimen voi liikkua laajalla alueella synnyinkoskensa ja syönnösjärvien välillä. Kala tarvitsee esteettömät kulkuyhteydet, sopivia kutu- ja poikaspaikkoja sekä mahdollisuuden kasvaa kutukokoon. Nykyisin taimenet voivat liikkua eri vesialueiden välillä vain voimalaitosten yläpuolella. Kalat voivat selvitä voimalaitosten ohi alavirtaan, mutta ne eivät pääse enää takaisin.

Saarijärven koskia on kunnostettu vuosina 1999–2013 ELY-keskuksen toimesta. Reitillä esiintyy taimenia sekä pääreitin koskissa että useissa sivujoissa, ja myös luontaisesta lisääntymisestä on havaintoja useilta koskilta.

Kalateiden rakentaminen Hietamankosken ja Leuhunkosken voimalaitoksille avaa taimenille kulkuyhteyden yhteen Keski-Suomen päävesireiteistä. Tämä mahdollistaa luontaisen lisääntymiskierron aiempaa laajemmalla alueella. Myös useat muut kalalajit pystyvät kulkemaan kalateissä.
Ylös

Voimalaitoksista

Hietamankosken voimalaitos

Hietamankosken voimalaitos on otettu käyttöön vuonna 1966, ja se on peruskunnostettu 1994. Seuraava peruskunnostus on tarkoitus tehdä vuonna 2018. Laitos sijaitsee Suojoessa, Kiimas- ja Naarajärvien välissä. Laitoksella on putouskorkeutta 13,5 m, ja sen teho on 7,5 MW. Laitoksen maksimivirtaama on 64 m3/s, ja säännöstelyväli on käytännössä vain 0,4 m. Voimalaitoksen nimellisvirtaama on suuri suhteessa järven pinta-alaan. Kun laitoksen virtaama poikkeaa paljon tulovirtaamasta, järven pinnankorkeus voi vaihdella nopeasti: tulva-aikana koneen pysähtyessä täydestä tehosta vesi voi nousta yli 6 cm tunnissa. 
Kiimasjärven vedenkorkeudet ja voimalaitoksen virtaamat Ympäristöhallinnon vesistömallissa

Leuhunkosken voimalaitos

Leuhunkosken voimalaitos on otettu käyttöön vuonna 1961, ja se on peruskunnostettu vuosina 1990 ja 2017. Laitoksella säännöstellään Saarijärveä sekä Iso- ja Pikku-Lumperoista. Laitoksen putouskorkeus on 9 m ja teho 3,2 MW. Laitoksen maksimivirtaama on 45 m3/s, ja säännöstelyväli on käytännössä noin 1,8 m. Saarijärven säännöstelylupaa on muutettu vuonna 2016. Säännöstelyn muutoksella on pyritty nostamaan kevään alimpia sekä ylimpiä vedenkorkeuksia. Kesäaikana järven vedenpintaa pyritään laskemaan loppukesää kohti hieman aiempaa alemmaksi. Säännöstelyn hoito velvoitteineen on Vattenfall Oy:n vastuulla. 
Saarijärven vedenkorkeudet ja voimalaitoksen virtaamat Ympäristöhallinnon vesistömallissa
Ylös

Kalatiesuunnitelmista

Kalateiden päivitetyt yleissuunnitelmat ovat valmistuneet vuonna 2017.

Hietamankosken voimalaitoksen kalatie muodostuu tilan puutteen ja ympäristön topografian takia kokonaan teknisistä betonirakenteisista kalatieosista. Kalatien ala-allas ja suuaukko sijoittuu olemassa olevan betonisen tukimuurin alavirran puolelle ja yläallas/poistumisaukko puretun uittorännin settiaukkoon. Kalatien pystyrako-osuus on noin 180 m pitkä, ja se sisältää 57 allasta. Altaissa on noin 0,25 m putouserot, jolloin pystyaukoissa oleva veden virtausnopeus on alle 2 m/s. Kalatien virtaamat vaihtelevat välillä 0,3...0,7 m3/s.

Myös Leuhunkosken kalatie rakennetaan teknisenä pystyrakokalatienä, jossa ala-allas ja suuaukko on sijoitettu olemassa olevan betonisen tukimuurin alavirran puolelle ja yläallas/poistumisaukko puretun uittorännin settiaukkoon. Kalatien pystyrako-osuus on noin 125 m pitkä, ja se sisältää 37 allasta. Altaissa on noin 0,25 m putouserot. Tällöin pystyaukoissa oleva veden virtausnopeus on alle 2 m/s. Kalatien virtaamat vaihtelevat välillä 0,40...0,7 m3/s.

Kalatiet pidetään toiminnassa toukokuulta lokakuulle, jolloin kaloille on kulkureitti padon ohi avoinna koko niiden aktiivisen vaellusvaiheen ajan. Käytännössä veden lämpötila määrää ajan, milloin kalat liikkuvat aktiivisesti kalatiessä. Veden lämpötilan ollessa alle seitsemän astetta kaloja nousee enää satunnaisesti.

Kustannusarvio molempien kalateiden rakentamiseksi on yhteensä n. 4,0 milj. euroa. Kalateiden rakentamiseen on saatu tukea EU:sta Freshabit LIFE IP -hankkeen kautta. Freshabit-hanke on Suomen kaikkien aikojen suurin EU-LIFE- hanke, jossa laaja toimijajoukko eri aloilta yhdessä parantaa sisävesien tilaa ja niistä riippuvaisen luonnon monimuotoisuutta. Hankkeen yhteiset verkkosivut ovat osoitteessa www.metsa.fi/freshabit.
www.metsa.fi/freshabit
Ylös

Lisäksi valtiolta on haettu Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen -kärkihankkeesta osarahoitusta.

Vattenfall rahoittaa loput kalatien rakennuskustannuksista, sekä toimii kalateiden luvanhaltijana ja rakennuttajana. Lisäksi Vattenfall Oy luovuttaa kalatiehen tarvittavan veden ilman erillistä korvausta ja huolehtii kalatien kunnossapidosta sekä seurannasta omalla kustannuksellaan.

Kalatien sijainti - Hietamankoski

Kalatie sijaitsee Hietamankosken vesivoimalaitoksen yhteydessä Suojoessa. Kalatie sijoitetaan voimalaitoksen ja tulvakanavan väliselle alueelle, jossa aiemmin on sijainnut uittoränni. Kalatien alaosan sisäänkäynti on voimalaitoksen alakanavan etelärannalla. Kalatien kokonaispituus on noin 190 m. Kalatien yläpuolinen poistumisaukko sijoitetaan padossa jo olemassa olevaan luukkurakenteeseen. Nousua kalatielle tulee n. 13 m.

Kalatien sijainti - Leuhunkoski

Kalatie sijaitsee Leuhun voimalaitoksen yhteydessä Leuhunjoessa. Kalatie sijoitetaan voimalaitoksen länsipuolelle. Kalatien alaosan sisäänkäynti on voimalaitoksen alakanavan länsirannalla. Kalatien kokonaispituus on noin 150 m. Kalatien yläpuolinen poistumisaukko sijoitetaan padossa jo olemassa olevaan luukkurakenteeseen. Nousua kalatielle tulee n. 9 m.
Ylös

Aikataulu

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myönsi vesilain mukaiset luvat Hietamankosken kalatielle 3.4.2018 ja Leuhunkosken kalatielle 27.6.2018.

Hietamankosken kalatien rakennesuunnittelu toteutettiin syksyllä 2018, ja kalatie rakennettiin 2019-2020. Kalatie otettiin käyttöön toukokuussa 2020. Leuhukosken kalatien rakennesuunnittelu toteutettiin syksyllä 2019 ja kalatie rakennettiin 2020-2021. Kalatie otettiin käyttöön toukokuussa 2021.

Kalateitä koskeva yleisötilaisuus pidettiin Hietamalla 4.10.2017.