Jopa 20 miljardin talousvaikutukset ja 40 000 henkilötyövuotta – ”Korsnäsin merituulivoimapuisto on paljon muutakin kuin puhdasta sähköntuotantoa”

Korsnäsin merituulivoimapuisto voi luoda elinkaarensa aikana Suomeen 40 000 henkilötyövuotta, jopa 20 miljardin euron kokonaistaloudelliset vaikutukset sekä 3–4 miljardin euron verotulot valtiolle. Luvut käyvät ilmi Rambollin tekemästä selvityksestä*.

Selvitys tarkastelee hankkeen työllisyys‑ ja talousvaikutuksia koko elinkaaren ajalta – suunnittelusta rakentamiseen, käyttöön ja purkuun.

“Korsnäsin merituulivoimapuisto on paljon muutakin kuin puhdasta sähköntuotantoa. Hanke on kasvun moottori, joka mahdollistaa kansainväliset teollisuusinvestoinnit, uudet kotimaiset arvoketjut sekä osaamisen kasvun vuosikymmeniksi eteenpäin”, sanoo Vattenfallin toimitusjohtaja Iiro Rinta‑Jouppi.

Rinta-Joupin mukaan merituulivoima on Suomen seuraava turvallisuusinvestointi.
”Se auttaa nostamaan energiaomavaraisuuttamme ja Suomen huoltovarmuutta. Merituulivoimalla hajautamme kotimaista energiantuotantoa. Puistot levittäytyvät laajalle vesistöalueelle, mikä on kriisitilanteessa iso etu”.

Vattenfallin ja Metsähallituksen kehittämä Korsnäsin hanke on vain yksi esimerkki useista merituulivoimahankkeista, joita Suomessa on suunnitteilla. Pelkästään aluevesille on kehitteillä yli 12 gigawattia merituulivoimaa. Tällöin puhumme moninkertaisista talous‑ ja työllisyysvaikutuksista koko Suomelle.

Merituulivoima tuottaa sähköä noin 90 prosenttia ajasta. Se on ydinvoimaa edullisempaa ja nopeampaa rakentaa ja vakaampaa kuin maatuulivoima. Merituulivoiman kohdalla kyse on myös kansainvälisestä investointikilpailusta.

“Teolliset investoinnit seuraavat halpaa, puhdasta ja varmaa sähköä. Jos Suomi ei pysty tarjoamaan sitä, joku toinen maa kyllä tarjoaa”, Rinta-Jouppi huomauttaa.

Suomen kilpailijamaissa merituulivoimaa edistetään selkeällä luvituksella, valtion vastuulla olevalla sähkönsiirtoverkolla merelle sekä poliittisilla päätöksillä. Esimerkiksi Iso-Britannia, Saksa ja Hollanti ovat sitoutuneet sadan gigawatin merituulivoimainvestointien toteuttamiseen Pohjanmerellä.

Samaan aikaan Suomessa hankekehittäjät joutuvat asioimaan jopa 40 eri viranomaisen kanssa, ja verkkoliitynnän kustannukset ja riskit jäävät kehittäjille.

“Nyt pallo on valtiolla: Halutaanko Suomeen merituulivoimaa vai ei? Aikaa on käytännössä enää seuraava hallituskausi tai Suomi häviää kisan. Olemme vahva insinöörimaa, nyt pitää olla myös vahva päätöksentekijä”, Rinta‑Jouppi painottaa.

*Lähteet:” Assessment of the Regional Economic Impact of the Korsnäs Offshore Wind Power Project”, Ramboll, helmikuu 2026 ja Vattenfallin laskelmat.
 

Korsnäsin merituulivoimahanke lyhyesti:
Korsnäsin hanke on Suomen ensimmäinen teollisen mittaluokan avomerelle sijoittuva merituulivoimapuisto. Sen suunniteltu teho on 1,3–2,5 gigawattia ja vuosituotanto 5–7 terawattituntia fossiilivapaata sähköä. Vuosituotanto vastaa yli kahden miljoonan kerrostaloasunnon tai yli 350 000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosittaista sähkönkulutusta.
Vattenfall kehittää hanketta yhteistyössä Metsähallituksen kanssa.

Liite: tiivistelmä selvityksestä

Lisätiedot ja haastattelut:
Iiro Rinta-Jouppi, toimitusjohtaja, Vattenfall Oy, 0400 122 252

iiro.rinta-jouppi@vattenfall.com
Heli Satuli, Head of Communications, Vattenfall Oy, 040 480 4075, heli.satuli@vattenfall.com
 

Vattenfall
Vattenfall on johtava eurooppalainen energiayhtiö, jolla on 12 miljoonaa asiakasta ja 21 000 työntekijää. Olemme sitoutuneet rakentamaan tulevaisuutta, jossa kaikki voivat valita fossiilivapaita tapoja liikkua, valmistaa ja elää. Tämä on yksi aikamme suurimmista haasteista. Yli sadan vuoden ajan olemme edistäneet kehitystä teollisuudessa, ihmisten elämässä ja yhteiskunnassa. Asenteemme on aina ollut, että suurimmatkin haasteet ovat voitettavissa. Suomessa Vattenfall on toiminut yli 30 vuotta. Omistamme Suomessa 9 vesivoimalaitosta ja kehitämme teollisen mittakaavan merituulivoimapuistoa Vaasan lähelle Korsnäsiin. www.vattenfall.com.