Samat tuotantomuodot, eri lopputulos – Tämä takia suomalaiset ja ruotsalaiset maksavat sähköstä eri hinnan

Suomi ja Ruotsi tuottavat molemmat sähköä nykyisin lähes fossiilivapaasti, mutta maiden sähkömarkkinat toimivat yllättävän eri logiikalla.

Suomen sähkön kokonaiskulutus oli 86 terawattituntia (TWh) vuonna 2025 ja tuotanto noin 90 TWh. Ruotsissa sähköä kului 134 TWh ja sitä tuotettiin 168 TWh. Ruotsi oli selvä sähkön nettoviejä.

Yksi erottava tekijä onkin Ruotsin tuotantorakenne ja sähkön säätökyky. “Ruotsin vahva vesivoima ja laajat varastoaltaat tasoittavat hintavaihteluita ja antavat sähköjärjestelmälle joustoa, jota ei voi täysin korvata millään yksittäisellä teknologialla,” sanoo Vattenfallin energia-asiantuntija Malkus Lindroos.

Suomessa sähköntuotannon selkärangan muodostavat ydinvoima – erityisesti Olkiluoto 3 – sekä nopeasti kasvanut maatuulivoima. Kombo on laskenut Suomessa sähköntuotannon päästöt, mutta samalla lisännyt hintaheilahtelua tunti- ja varttitasolla, koska säätövoimaa on vähemmän kuin Ruotsissa.

Toinen näkyvä ero ovat sähkön hinta-alueet. Ruotsi on jaettu neljään pohjoiseteläsuuntaiseen hinta-alueeseen (SE1–SE4) pysyvien sähkönsiirron pullonkaulojen vuoksi.
“Suomessa on vain yksi valtakunnallinen hinta-alue. Sähkö on nähty keskeisenä resurssina, jonka hinta on haluttu olevan saman kaikille Suomessa. Kantaverkkoon on investoitu niin, että pullonkaulat ovat harvinaisia ja lyhytaikaisia, eikä alueellisia hintaeroja synny samalla tavalla kuin Ruotsissa,” Lindroos toteaa.

Vaikka Suomi ja Ruotsi ovat tiiviisti kytköksissä siirtoyhteyksillä, maiden sähkön hinnat eivät ole lukittuja toisiinsa. Uusi Aurora Line -siirtoyhteys pienentää hintaeroja ja parantaa toimitusvarmuutta, mutta sää, tuotantorakenne ja paikalliset verkkorajoitteet vaikuttavat yhä hintatasoon.
”Tuulisina hetkinä Suomi on usein sähkön nettoviejä. Kun tuotanto ja Ruotsin tuonti riittävät kattamaan myös viennin Viroon, Suomen hinta asettuu lähelle Ruotsin tasoa. Jos taas kotimainen tuotanto on vähäistä ja tuontikapasiteetti täyttyy, Suomen hinta voi hetkellisesti nousta Viron hintatasolle”, selventää Lindroos.

Erot näkyvät myös kuluttajamarkkinoilla. Suomessa lyhyet määräaikaiset sopimukset ja pörssisähkön varttihinnoittelu ovat arkipäivää. Kuluttajat seuraavat hintoja tarkasti. Ruotsissa määräaikaiset sopimukset ovat pitkiä ja yleisin pörssisopimus perustuu kuukausikeskihintaan, mikä vaimentaa lyhytaikaisia hintapiikkejä.
“Suomessa kuluttaja näkee hinnanmuutokset lähes reaaliajassa. Ruotsissa rörligt-pörssisähkösopimus tasaa kuluttajan riskiä, mutta samalla siltä puuttuu vahva kulutusta ohjaava vaikutus”, Lindroos sanoo.

Tutustu sähkömarkkinakatsaukseen: Vattenfallin sähkömarkkinakatsauksessa Vattenfallin asiantuntijat selventävät ajankohtaisia sähkömarkkina-aiheita kerran kuukaudessa. Tällä kertaa pureudumme Ruotsin ja Suomen sähkömarkkinoiden eroihin ja yhtäläisyyksiin. Lue koko artikkeli täältä: Sähkömarkkinakatsaus 3/2026 | Vattenfall

Lisätiedot ja haastattelut:
Malkus Lindroos, energia-asiantuntija, Vattenfall Oy, 050 582 9138,

malkus.lindroos@vattenfall.com
Heli Satuli, Head of Communications, Vattenfall Oy, 040 480 4075, heli.satuli@vattenfall.com
 

Vattenfall
Vattenfall on johtava eurooppalainen energiayhtiö, jolla on 12 miljoonaa asiakasta ja 21 000 työntekijää. Olemme sitoutuneet rakentamaan tulevaisuutta, jossa kaikki voivat valita fossiilivapaita tapoja liikkua, valmistaa ja elää. Tämä on yksi aikamme suurimmista haasteista. Yli sadan vuoden ajan olemme edistäneet kehitystä teollisuudessa, ihmisten elämässä ja yhteiskunnassa. Asenteemme on aina ollut, että suurimmatkin haasteet ovat voitettavissa. Suomessa Vattenfall on toiminut yli 30 vuotta. Omistamme Suomessa 9 vesivoimalaitosta ja kehitämme teollisen mittakaavan merituulivoimapuistoa Vaasan lähelle Korsnäsiin. www.vattenfall.com.