Merituulivoima mahdollistaa uuden kasvun – onko Suomi valmis tarttumaan siihen?
Merituulivoima on tehokkain ja nopein tapa turvata Suomen teolliset investoinnit, talouskasvu ja tulevaisuuden kilpailukyky, Vaasassa järjestetyssä ”Merituulivoimasta Suomen kasvun vahvistaja” -tilaisuudessa todettiin. Kun sähkön kysynnän ennustetaan jopa kaksinkertaistuvan, vastausta on haettava mereltä.
Energiayhtiöiden Skyborn Renewablesin ja Vattenfallin muodostaman merituulivoimakoalition 2.3.2026 Vaasassa järjestämään keskustelutilaisuuteen osallistui noin 20 osallistujaa eduskunnasta, länsirannikon maakuntaliitoista, elinkeinoelämästä sekä yrityksistä. Tilaisuudessa haettiin ratkaisuja mm. vihreään teräkseen, vetyyn ja uusiin polttoaineisiin liittyvien miljardi-investointien edistämiseksi.
”Emme puhu vain länsirannikon hyvinvoinnista, vaan merituulivoimainvestoinnit mahdollistavat teollisen kasvun, joka heijastuu positiivisesti koko Suomeen”, kansanedustaja, Pohjanmaan liiton hallituksen puheenjohtaja Mikko Ollikainen totesi.
”Suomella on kaikki edellytykset nousta puhtaan energian ja teollisuuden kärkimaaksi. Tämä mahdollisuus toteutuu vain, jos tarjolla on suuri määrä puhdasta ja vakaahintaista sähköä. Merituulivoimalla on keskeinen osa monipuoliseen uusiutuvaan sähköön perustuvassa sähköntuotannossa”, painotti Green North Energyn toimitusjohtaja Jussi Ylinen puheenvuorossaan.
”Merituulivoiman suunnittelussa, rakentamisessa ja tuotannossa on mahdollisuuksia merkittävään kotimaisuusasteeseen, alhaiseen teknologiariskiin, kasvavaan vientiin ja uusiin työpaikkoihin. Tämä koskee vähintään 60 suomalaista yritystä. Mahdollisuus on miljardien eurojen uudelle tulovirralle pelkästään veroina laskettuna”, totesi 23 yritystä edustavan Team Renewable Arctic Finland (TRAF) -yritysryhmän projektijohtaja Pekka Pokela.
Merituulivoiman etu on sen luotettavuudessa ja kokoluokassa. Merellä tuulee tasaisemmin ja voimakkaammin kuin maalla, mikä takaa tasaisen sähköntuotannon ja hillitsee hintavaihteluita. Merituulivoiman merkitys on kasvanut monissa EU-maissa. Myös Suomessa merituulivoima vahvistaisi energiaomavaraisuutta ja taloutta merkittävästi. Merialueillemme on mahdollista rakentaa vuoteen 2040 mennessä 12 gigawattia uutta ja puhdasta sähköntuotantoa. Tämä vastaisi yli puolta Suomen nykyisestä sähkön tarpeesta.
”Meidän täytyy lisätä päättäjien ymmärrystä merituulivoiman hyödyistä, jotta he pystyvät tekemään konkreettisia toimia, jotka luovat vakaan ja ennustettavan investointiympäristön”, Skybornin Suomen toimitusjohtaja Tero Elo sanoi.
Merituulivoiman valtavan potentiaalin vapauttaminen vaatii myös strategisen päätöksen kantaverkon ulottamiseksi merelle. Vain siten merituulivoimapuistot saadaan tehokkaasti osaksi kansallista energiajärjestelmää ja osaksi kriittistä kansallista infrastruktuuria. Sen rakentamisessa ja ohjauksessa kansallisen kantaverkkoyhtiön aktiivinen rooli on tarpeen.
”Oikeilla päätöksillä merituulivoimasta tulee Suomen talouskasvun, kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin tukijalka vuosikymmeniksi eteenpäin. Siksi maahamme tarvitaan yli hallituskausien ulottuva, selkeä tiekartta puhtaan energian ja teollisuuden kasvulle sekä viennille”, sanoi Vattenfallin sidosryhmäpäällikkö Frans Villanen.
Tietoa Merituulivoimakoalitiosta
Merituulivoimakoalitioon kuuluvat Suomessa toimivat energiayhtiöt Skyborn Renewables ja Vattenfall. Yhdessä yritykset haluavat tukea Suomen talouskasvua, teollisuuden kilpailukykyä ja energiaturvallisuutta. Yhteistyön tavoitteena on varmistaa Suomen merituulivoimahankkeiden kannattava käynnistyminen ja edistää Suomen asemaa uusiutuvan energian johtavana maana.
Katso myös
Jopa 20 miljardin talousvaikutukset ja 40 000 henkilötyövuotta – ”Korsnäsin merituulivoimapuisto on paljon muutakin kuin puhdasta sähköntuotantoa”
Merituulivoima on kasvun moottori ja energiaomavaraisuuden nostattaja, mutta Suomessa sen mahdollisuuksiin ei ole vielä herätty.
Tulevaisuus ilman merituulivoimaa olisi "menetetty mahdollisuus"
Merituulivoima on puuttuva pala Suomen sähköntuotannon kokonaisuudessa. Sillä on Suomessa vastassaan kuitenkin vielä lukuisia liiketoimintaesteitä.
Samat tuotantomuodot, eri lopputulos – Tämä takia suomalaiset ja ruotsalaiset maksavat sähköstä eri hinnan
Länsinaapurin sähkömarkkina toimii yllättävän erilaisella logiikalla. Hinta-alueet, verkkoinvestoinnit, vahva vesivoima ja kuluttajasopimukset erottavat Suomen ja Ruotsin sähkömarkkinat.