Vuoden 2022 ensimmäinen vuosineljännes: sota Ukrainassa hallitsi energiamarkkinoiden tunnelmia

Video player requires marketing cookies.
To view this content please click here to allow marketing cookies.

×

Vattenfallin konserni- ja toimitusjohtaja Anna Borg kommentoi vuoden 2022 tammi–maaliskuun osavuosikatsausta seuraavasti:

”Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kestänyt nyt kaksi kuukautta. Sota on humanitaarinen katastrofi, ja tunnen ennen kaikkea tuskaa sen uhrien puolesta. Epäsuorasti ja ajan myötä sota vaikuttaa meihin kaikkiin, ja polttoaine- ja energiaongelmien merkitys on kasvanut monien ihmisten elämässä. Sodan suorana tuloksena Vattenfall on päättänyt keskeyttää hiili- ja ydinpolttoaineen hankinnan Venäjältä, ja EU:n tasolla käydään laajoja keskusteluja venäläisen kaasun maahantuonnin lopettamisesta.

Sähkön hinnat ehtivät laskea vuoden lopussa, mutta nyt ne ovat palanneet ennätystasolle. Sekä Saksassa että Ranskassa poliitikot ovat varoittaneet, että kaasua on ehkä annosteltava ensi talvena. Sota on paljastanut Euroopan riippuvuuden fossiilisista polttoaineista ja tehnyt selväksi varmasta energiahuollosta huolehtimisen tärkeyden. Energiasiirtymää on vauhditettava, ja meidän on kaikkien yhdessä pyrittävä saavuttamaan tämä tavoite. Samalla yhteiskunnan on varmistettava, että meillä kaikilla on varaa sähköön ja kotiemme lämmitykseen.

Sota on nostanut kaasun hintoja, mikä on puolestaan nostanut hiilen ja jossain määrin myös päästöoikeuksien hintoja. Näin ollen manner-Euroopan sähkön hinnat ovat nousseet merkittävästi, mikä on vaikuttanut suuresti myös Etelä-Ruotsin sähkön hintoihin. Pohjoismaiden hinta-alueiden väliset sähkön hintaerot nousivat maaliskuussa ennätystasolle. Leuto, sateinen ja tuulinen sää laski hintoja pohjoisessa, kun taas siirtoverkon rajoitukset estivät sähkön pääsyn etelään.

Hinta-alueiden eroilla oli suuri vaikutus tuloksiin

Kauden liikevoitto laski 4,4 miljardilla Ruotsin kruunulla 6,1 miljardiin Ruotsin kruunuun, kun ydinjäterahaston tuottoihin vaikuttivat negatiivisesti osake- ja kiinteätuottoisten markkinoiden laskevat hinnat. Varsinaisen liiketoiminnan käyttökate laski 2,5 miljardilla Ruotsin kruunulla 9,5 miljardiin kruunuun. Edellä mainitut hinta-alueiden erot vaikuttivat negatiivisesti suuren mittakaavan sähköntuotantomme tuloksiin, ja saavutettu hintamme oli 20 EUR/MWh; vertailukelpoinen luku oli edellisvuoden 33 EUR/MWh. Tämän lisäksi korkeat kaasun hinnat vaikuttivat kielteisesti lämpöliiketoimintaamme.

Tuulivoimaliiketoimintamme tuotti edelleen vahvoja tuloksia korkeampien hintojen, uuden kapasiteetin ja lisääntyneen tuulen ansiosta. Otimme käyttöön ensimmäisen hybridipuistomme – Haringvlietin – jossa yhdistämme tuulivoiman, aurinkoenergian ja akkukapasiteetin. Näin hyödynnämme teknologioiden luontaisia synergioita ja pienennämme hiilijalanjälkeämme esimerkiksi jaetun infrastruktuurin avulla. Lisäksi saimme lopullisen toteutuspäätöksen Norfolk Vanguard -merituulivoimapuistolle Isossa-Britanniassa. Myös asiakastoimintamme sujuu hyvin, ja Vattenfallia pidetään vakaana toimittajana markkinamullistusten keskellä.

Kumppanuudet vauhdittajina

Äskettäin ilmoitettiin, että fossiilivapaaseen teräkseen perustuva HYBRIT-kumppanuus LKAB:n ja SSAB:n kanssa saa 143 miljoonan euron rahoituksen EU:n innovaatiorahastolta. Tarkoitus on toteuttaa vetypohjaisen raudan- ja teräksentuotannon koko arvoketju teollisessa ja kaupallisessa mittakaavassa. Olemme kiitollisia tästä tuesta ja odotamme innolla, että pääsemme jatkamaan yhteistyötämme nettonollapäästöjen saavuttamiseksi.

Kumppanuudet eri toimialoilla, yksityisten ja poliittisten aloitteiden välinen yhteistyö sekä vakaa ja tulevaisuuteen suuntautuva sääntely ovat olennaisen tärkeitä energiasiirtymän onnistumisen kannalta. Toivon, että juuri nyt näkemämme yhtenäinen Eurooppa voi olla tavoitteiden saavuttamisen vauhdittajana.”

Anna Borg
Konserni- ja toimitusjohtaja