Huoltovarmuutta testataan nyt jatkuvasti – "Merituulivoimasta Suomen seuraava turvallisuusinvestointi"
Merituulivoima tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa sekä huoltovarmuutta että talouskasvua. Mutta ilman sujuvampaa toimintaympäristöä miljardihankkeet suuntautuvat kilpailijamaihin.
Viime vuodet ovat alleviivanneet vanhaa viisautta: varmaa on vain epävarmuus. Epävakaa maailmanpoliittinen tilanne horjuttaa myös kansainvälisiä energiamarkkinoita poikkeuksellisella tavalla.
"Se, mitä esimerkiksi Hormuzinsalmessa nyt tapahtuu, vaikuttaa suoraan koko Suomen hyvinvointiin. Näemme, miten fossiilisten polttoaineiden kuljetusketjut ovat entistä epävarmempia", toteaa Vattenfall Oy:n toimitusjohtaja Iiro Rinta-Jouppi.
"Ylipäätään lähes 96 prosenttia Suomen tuonnista kulkee meriteitse, ja laivat seilaavat edelleen dieselillä. Entäpä jos Itämerikin menisi syystä tai toisesta kiinni? Olisimme täällä hyvin yksin."
Huoltovarmuutta mereltä
Suomen on vähennettävä riippuvuuttaan maailmalta tulevista raaka-ainevirroista.
"Viimeistään nyt pitäisi herätä siihen, että investoimme omaan huoltovarmuuteemme. Suomen seuraava turvallisuusinvestointi pitäisi olla merituulivoima", sanoo Rinta-Jouppi.
Perusteet:
- Suomi tarvitsee kaiken mahdollisen puhtaan sähkön lisätuotannon. Sillä ei varmisteta ainoastaan Suomen energiaomavaraisuutta vaan myös esimerkiksi uusien polttoaineiden ja lannoitteiden valmistus kotimaassa tulevaisuudessa.
- Merituulivoimalla hajautetaan kotimaista energian tuotantoa entisestään. Merituulivoimapuistot levittäytyvät laajalle vesistöalueelle, mikä on kriisitilanteessa iso etu.
- Merituulivoima on esimerkiksi ydinvoimaa edullisempaa ja nopeampaa rakentaa.
- Merituulivoimala voi tuottaa sähköä noin 90 % ajasta.
Maailmalla, myös naapurimaissamme, satsataan suuresti merituulivoimaan. Pohjanmeren valtiot, muun muassa Saksa, Tanska, Hollanti, Norja ja Britannia, sopivat tämän vuoden alussa rakentavansa sadan gigawatin edestä merituulivoimaa Pohjanmerelle 2050 mennessä.
”Merituulivoima voisi olla kasvun moottori Suomessakin. Meillä ei ole vielä herätty siihen, miten valtava mahdollisuus merituulivoima on niin huoltovarmuuden kuin kasvun kannalta", herättelee Rinta-Jouppi.
Merituulivoima törmää Suomessa lupalabyrinttiin
Rinta-Jouppi huomauttaa, että esimerkiksi Vattenfallilla on käynnissä hankekehityksiä muun muassa Hollannissa, Tanskassa, Saksassa ja Ruotsissa.
”Puntaroimme, missä maassa on järkevimmät edellytykset."
Suomen aluevesille on suunnitteilla yli 12 gigawattia merituulivoimaa, kymmenen merituulivoimahanketta, muun muassa Vattenfallin Korsnäsin merituulivoimapuisto.
"Meillä olisi erinomaiset kilpailumahdollisuudet, mutta se edellyttää, että Suomessa ohjataan asioita yhdessä samaan suuntaan."
Suomen hallinnollinen lupalabyrintti on kuitenkin suuri este. Vastuu on hajallaan: hankekehittäjä joutuu asioimaan jopa 40 eri viranomaisen kanssa. Pelkästään luvitukseen voi mennä 8–10 vuotta. Suomesta puuttuu taho, joka edesauttaa ja tukee energiainvestointeja, toisin kuin kilpailijamaissa.
"Monessa kilpailijamaassa kaikki hoituu yhden luukun periaatteella. Tällä erolla on hintansa: investoinnit menevät sinne, missä niitä halutaan", huomauttaa Rinta-Jouppi.
Valtavat talousvaikutukset
Pelkästään Korsnäsin hankkeen luvut ovat pysäyttäviä. Hanke toisi Suomeen sähkön tuotannon lisäksi 40 000 henkilötyövuotta, 3–4 miljardia euroa verotuloja sekä jopa 20 miljardia euroa uutta kotimaista liikevaihtoa elinkaarensa aikana.
"Ja tämä on vain yksi merituulivoimahanke useiden joukossa. Mutta pallo on nyt valtiolla. Aikaa on enää seuraava hallituskausi, muutoin Suomi häviää kisan merituulivoimasta", toteaa Vattenfall Oy:n toimitusjohtaja.
Kantaverkko merelle
Suomen kilpailijamaissa kantaverkkoyhtiö rakentaa ja omistaa verkkoliitynnän merelle asti. Näin pitäisi Rinta-Joupin mukaan olla Suomessakin.
"Kun kantaverkkoyhtiö vastaa meriliitynnästä, kustannukset ja riskit pienenevät. Hankkeet etenevät. Tämä on eurooppalainen perusratkaisu. Tällä varmistetaan myös huoltovarmuus."
"Kokonaisuus tulee Suomelle myös halvemmaksi, jos Fingrid ottaa vetovastuun ja keskittää osaamisen yhteen paikkaan. Tällöin jokaisen yhtiön ei tarvitse erikseen kehittää osaamista 400 kilovoltin verkkotekniikkaan."
Katso myös
Korsnäsin merituulivoimahankkeen suunnittelu etenee – mittava meriolosuhteiden tutkimus vahvistaa hankealueen soveltuvuuden merituulivoiman rakentamiselle
Korsnäsin edustalla vuosina 2023–2025 tehty laaja meriolosuhdeselvitys tuotti tärkeää tietoa hankkeen jatkosuunnittelua varten.
Jopa 20 miljardin talousvaikutukset ja 40 000 henkilötyövuotta – ”Korsnäsin merituulivoimapuisto on paljon muutakin kuin puhdasta sähköntuotantoa”
Merituulivoima on kasvun moottori ja energiaomavaraisuuden nostattaja, mutta Suomessa sen mahdollisuuksiin ei ole vielä herätty.
Samat tuotantomuodot, eri lopputulos – Tämä takia suomalaiset ja ruotsalaiset maksavat sähköstä eri hinnan
Länsinaapurin sähkömarkkina toimii yllättävän erilaisella logiikalla. Hinta-alueet, verkkoinvestoinnit, vahva vesivoima ja kuluttajasopimukset erottavat Suomen ja Ruotsin sähkömarkkinat.