Täällä lehmät lypsetään auringon ja akun voimalla

Eva Molin ja Henrik Johansson asuvat kumpuilevan maalaismaiseman keskellä Kilaforsissa, Hälsinglandissa 250 kilometriä Tukholmasta pohjoiseen. Tilalla on 40-päinen lypsykarja, yhtä paljon vasikoita ja lisäksi 40 lammasta ja karitsaa. Tilalla harjoitettu luonnonmukainen maatalous on navetan katolla olevien aurinkopaneelien ja suuren akkuvaraston ansiosta nyt entistä kestävämpää.

Solbruket-hanke on uusi esimerkki Vattenfallin panostamisesta ilmastoälykkäisiin ratkaisuihin. Tarkoitus on löytää uusia ja parempia keinoja helpottaa uusiutuvan sähkön tuotannon kasvua. Vattenfall toimii hankkeessa yhteistyössä useiden toimijoiden kanssa: tutkimusinstituutti RISE, Energimyndigheten (Ruotsin energiavirasto), Bra Miljöval -ympäristömerkki eikä vähäisempänä, maanviljelijät itse.

 Henrik Johansson ja Eva Molin

Eva Molinilla ja Henrik Johanssonilla on suuria odotuksia hankkeesta, vaikka nyt he toivovat erittäin lämpimän ja kuivan kesän jälkeen kaikkein eniten lisää sateita ja runsasta jälkisatoa rehusta.

– Hyvä, että tällaisten ratkaisujen parissa tehdään tutkimustyötä, jotta kehitys etenee. Ilmastonmuutoksen takia meidän kaikkien on terästäydyttävä ja kiirehdittävä muutoksessa kestävään yhteiskuntaan, sanoo Eva Molin.

Ruotsin maanviljelijöillä on suuria viljelyaloja, ja he voisivat tuottaa merkittäviä määriä aurinkoenergiaa. Tähän mennessä ei aurinkoenergian tuotanto ole juuri lähtenyt käyntiin, osin siksi, että taloudelliset hyödyt eivät ole olleet riittävän suuria ja osin koska aurinkoenergian koetaan olevan melko vähän testattua tekniikkaa. On myös esitetty huoli siitä, että maaseudun heikon sähköverkon voi olla vaikea käsitellä aurinkosähkön nopeaa tuotannonkasvua. Akuista on silloin apua järjestelmän vahvistamisessa, ja ne tuovat lisämahdollisuuksia uusiutuvan energian tuotannolle Ruotsin maataloudessa.

– Hauskinta Solbruket-hankkeessa on, että olemme huomanneet tämäntyyppisen laitoksen toimivan käytännössä. Tosiasiassa se on toiminut odotettua paremmin huolimatta siitä, että kyseessä on monia epävarmuustekijöitä sisältävä tutkimusprojekti, toteaa Vattenfallin projektipäällikkö Annika Larsson, joka on työskennellyt hankkeen parissa tiiviisti sen alusta alkaen.

Lypsäminen kuluttaa paljon sähköä

Solbruket-hankkeen teknisiä ratkaisuja voidaan lyhyesti kuvata aurinkokennolaitokseksi, jossa on akkuvarastot ja älykäs ohjaus. Koska kyse on maitotilasta, suurimmat energiatarpeet ovat aamuisin ja iltaisin 40 lehmän lypsämisen yhteydessä. Akkuvarastot huolehtivat kulutushuipuista, ja ne ladataan täyteen päivällä. Tämän ansiosta suurten pääsulakkeiden tarve pienenee.

Navetan kattopinta-alasta noin 82 neliömetriä peittävät aurinkopaneelit tuottavat sähköä vuodessa noin 10 000 kWh.

Kolmen akun varastointikapasiteetti on yhteensä 30 kWh ja ne voivat tuottaa 10 kWh:n tehon. Yksi hankkeen tähänastisista tuloksista on havainto siitä, että uuden laitoksen ansiosta pääsulake voidaan todennäköisesti pienentää sulakekoosta 50 A sulakekokoon 35 A. Se vastaa verkkomaksun pienenemistä noin 4 000 kruunulla vuodessa sen lisäksi, että tila voi itse tuottaa osan omasta sähköntarpeestaan.

Vattenfallin Christian Gruffman on tuotantolaitoksen tekninen vastaava.

– Hankkeen suurin haaste oli nivoa yhteen eri toimittajien tuotteet ja asentaa sopivan kokoiset energiavarastot suhteessa tarpeeseen. Tärkein oppimme on ollut, miten kaikkien komponenttien integraatio saatiin toteutettua käytännössä, mukaan lukien akkuratkaisu ja järjestelmän älykäs ohjaus, hän toteaa.

Kannattavaa jo muutamassa vuodessa

Magnus Berg Vattenfallin tutkimus- ja kehitysosastolta on päävastuussa projektista. Hän kertoo, miten tärkeää tällaisen käytännön hankkeen toteuttaminen on:

– Järjestelmä on teoriassa yksinkertainen, mutta vasta kun olemme käytännössä testanneet sen toiminnan, opimme, miten järjestelmä toimii todellisessa elämässä. Tämä on ensisijainen tulos, jonka saamme työskentelystä yhdessä Evan ja Henrikin kanssa Solbruket-hankkeessa. Kaupallisesti tällaisesta ratkaisusta tulee todennäköisesti kannattava parin kolmen vuoden kuluessa, riippuen akkutekniikan hintakehityksestä ja lainsäädännön muuttumisesta. Jos meillä olisi samanlainen lainsäädäntö kuin Saksassa, hanke olisi kannattava jo nyt, sanoo Magnus Berg.

Lisätietoja Solbruketista (ruotsiksi)

Kuuntele haastattelu Ruotsin yleisradion asemalta P4 Gävleborg (ruotsiksi)