Nuorten viesti energiasta on selvä: tulevaisuuden tulee olla fossiilivapaa

Mikä antaa nuorille toivoa ilmastotyössä juuri nyt? Vattenfallin energiakyselyn perusteella toivo syntyy ennen kaikkea ihmisistä, yhteisöistä ja kokemuksesta, että muutos on jo liikkeessä.

Kyselyyn vastasi noin 230 iältään 11–29-vuotiasta nuorta Nuorten ympäristöhuippukokouksen yhteydessä Helsingissä 23.5.2026. Vastauksista piirtyy kuva sukupolvesta, joka hahmottaa energian tulevaisuuden laajana yhteiskunnallisena kysymyksenä – ei vain teknologisena siirtymänä tai tuotantomuotojen vaihtumisena.

Kun nuoria pyydettiin kuvaamaan energiatulevaisuutta yhdellä sanalla, yleisimpiä olivat kestävä, fossiilivapaa, vihreä ja uusiutuva. Esiin nousivat myös vastuullisuus, oikeudenmukaisuus ja huoltovarmuus. Energia ei näyttäydy vain tuotantotapana, vaan arvovalintana: fossiilivapaus kytkeytyy reiluuteen, turvallisuuteen ja vastuuseen.

Mukana on myös epävarmuutta

Vaikka kokonaiskuva on selvästi toiveikas, vastauksissa näkyy myös toinen sävy. Yksi esiin noussut sana oli epävarma.

Energiatulevaisuus ei näyttäydy kaikille nuorille yksiselitteisen valoisana. Suunta koetaan monin paikoin oikeaksi, mutta kaikki eivät ole varmoja sen nopeudesta, reiluudesta tai siitä, miten hyvin yhteiskunta onnistuu muutoksessa. Tulevaisuus herättää siis samaan aikaan sekä luottamusta että varausta.

Toivo löytyy toisista nuorista

Kun nuorilta kysyttiin, mikä juuri nyt antaa eniten toivoa ilmastotyössä, vastauksissa erottui kolme teemaa: nuoret itse, yhteisöllisyys ja konkreettinen edistys.

Moni kertoi löytävänsä toivoa toisista nuorista – siitä, että uusi sukupolvi ei ole vetäytymässä sivuun, vaan haluaa ottaa aktiivisen roolin.

“Se, että uusi sukupolvi on valmiina tekemään asian eteen paljonkin töitä”, totesi yksi kyselyyn vastanneista.

Energiamurros ei tapahdu irrallaan ihmisistä, vaan keskellä sukupolvea, joka tarkastelee yritysten, päättäjien ja instituutioiden tekoja aiempaa tarkemmin.

Yhteisöllisyys tekee muutoksesta mahdollisen

Toinen nouseva teema kyselyssä oli yhteisöllisyys. Toivo ei näyttäytynyt vain henkilökohtaisena tunteena, vaan kokemuksena siitä, ettei ilmasto- ja energiakysymyksiä tarvitse kohdata yksin.

“Yhteisössä on voimaa eli yhdessä vaikuttaminen.” 
“Se ettei ole yksin.”

Vastaukset palauttavat ilmastokeskustelun pois abstrakteista tavoitteista kohti ihmisten välistä kokemusta. Toivo syntyy siitä, että ympärillä on muita, jotka jakavat saman huolen ja halun toimia.

Muutos ei ole enää vain tavoite

Kolmas vastauksissa toistuva teema liittyi siihen, että edistystä nähdään jo nyt. Osa nuorista kertoi saavansa toivoa siitä, että muutos ei ole enää vain kaukainen tavoite, vaan jotakin, joka näkyy käytännössä.

“Konkreettiset näytöt siitä, että edistystä tapahtuu.” 
“Hiilivoimaloiden alasajo Suomessa ja nopea siirtyminen fossiilivapaaseen energiaan.”

Toivo perustuu havaintoihin, ei vain tavoitteisiin. Energiayhtiöitä arvioidaan sen mukaan, näkyykö muutos käytännössä.

Energia on nuorille arvokysymys

Kyselyn ehkä kiinnostavin havainto liittyy siihen, kuinka laajasti nuoret energiaa tarkastelevat. Vastauksissa esiintyvät sanat kuten oikeudenmukainen, vastuullinen ja huoltovarmuus kertovat, että energiasta puhutaan samanaikaisesti ilmasto-, turvallisuus- ja arvokysymyksenä.

Tämä on tärkeä huomio aikana, jolloin energiaa koskeva keskustelu typistyy helposti teknisiin ratkaisuihin tai hintaan. Nuorten vastaukset osoittavat, että tulevaisuuden energiajärjestelmältä odotetaan enemmän: sen on oltava puhtaampi, mutta myös reilu, turvallinen ja kestävä. Nuorten vastaukset viestivät, että teknologinen siirtymä tarvitsee rinnalleen yhteiskunnallista hyväksyntää – ja se rakentuu arvojen varaan.

Toivo ei ole nuorille tunne vaan tekemisen suunta

Nuorten suhde energiatulevaisuuteen ei ole naiivi, vaan aktiivinen. Viesti on selkeä: fossiilivapaa tulevaisuus on välttämätön – mutta sen on oltava myös reilu, näkyvä ja yhteinen prosessi.

Toivo ei ole vain tunne, vaan suunta toiminnalle.