HYBRIT: 200 miljoonan Ruotsin kruunun investointi pilottilaitokseen

HYBRIT-hanke käynnistyi vuonna 2016. Kun teräksen valmistuksessa käytetään koksin ja hiilen sijasta fossiilitonta sähköä ja vetyä, päästöinä syntyy hiilidioksidin sijaan vettä. Projektilla on mahdollisuus vähentää Ruotsin hiilidioksidipäästöjä 10 prosenttia.

Suunnitelmien mukaan uusi vetykaasuvarasto rakennetaan LKAB:n tiloihin Svartöbergetiin, 25–35 metrin syvyyteen maan alle, lähelle pilottilaitosta, jota rakennetaan parhaillaan SSAB:n tiloihin Luulajassa. Pilottilaitoksen on tarkoitus toimia vuosina 2022–2024.

HYBRIT-hankkeen käyttöönottotutkimus osoitti, että suuren mittakaavan vedyn varastoinnilla voi olla tärkeä rooli Ruotsin tulevassa energiajärjestelmässä. Sen lisäksi, että suuren mittakaavan vetyvarasto toimii puskurina, joka varmistaa tasaisen vedyn saannin teräksen tuotantoon, se parantaisi myös mahdollisuuksia sellaisen sähköjärjestelmän tasapainottamiseen, jossa säästä riippuvaa voimantuotantoa on enemmän, ja tekisi fossiilittoman teräksen tuotannosta kilpailukykyistä.

"Olen erittäin tyytyväinen siihen, että me kumppaneina viemme vaihe vaiheelta eteenpäin yhteistä fossiilittoman teräksen hankettamme, ja Ruotsin energiaviraston tuki on tärkeää. Nyt investoimme Ruotsin yhteiskunnan tuella seuraavaan palaan palapelissä, josta on tarkoitus syntyä arvoketju, jossa vedyllä on ratkaiseva rooli hankkeen onnistumisessa ja kilpailukykyisen fossiilittoman sähköntuotannon kehittämisessä Ruotsissa", sanoo Vattenfallin toimitusjohtaja Magnus Hall.

  "HYBRIT-hanke antaa meille mahdollisuuden eliminoida hiilidioksidipäästöt kokonaan ja johtaa fossiilittomien terästuotteiden kehitystyötä. Investointi fossiilittoman vetykaasun varastointiin on tärkeä rakennuspalikka pyrittäessä fossiilittomaan arvoketjuun malmista aina valmiiseen teräkseen saakka. Olen iloinen Ruotsin energiaviraston tuesta", sanoo SSAB:n toimitusjohtaja Martin Lindqvist.

  "Vedyn varastointi on tärkeä kysymys ratkaistavaksi, jotta saamme yhdistettyä HYBRITin eri elementit, ja olemme iloisia siitä, että voimme hyödyntää entisten malmisatamatilojemme osia tässä pilottihankkeessa", sanoo LKAB:n toimitusjohtaja Jan Moström.

  "Suuria, monimutkaisia ja kalliita tekniikan kehitysaskeleita tarvitaan ilmaston vuoksi, nollanettopäästöihin pääsemiseksi. Vetykaasun laajamittainen varastointi on tärkeä osa palapeliä pyrittäessä fossiilittomaan arvoketjuun teräksen valmistuksessa, mutta myös tulevassa sähköjärjestelmässä, jossa käytetään yhä suuremmalta osin säästä riippuvaa energiaa", sanoo Ruotsin energiaviraston pääjohtaja Robert Andrén.

Viime vuoden kesäkuussa HYBRIT-hankkeen omistajat SSAB, LKAB ja Vattenfall alkoivat rakentaa Luulajaan ainutlaatuista pilottilaitosta. Äskettäin aloitettiin myös Malmbergetin pellettitehtaan saneeraus fossiilisen polttoaineen korvaamiseksi bioöljyllä, tavoitteena fossiilittomien rautapellettien valmistaminen.

Näitä fossiilittoman terästuotannon pilottilaitoksia käytetään vuosina 2021–2024, ja hankkeen kumppanit tutkivat jo mahdollisuutta laajentaa valmistusta rakentamalla vuonna 2025, kolme vuotta aiemmin suunniteltua aikaisemmin, esittelylaitos fossiilittoman teräksen valmistamiseen rautamalmista kaupalliseen käyttöön. Vuoden 2035 tavoitteena on fossiilittoman teräksen laajamittainen myynti.

Tietoja vetykaasun varastoinnista:

• Vetykaasu on ilmastoystävällistä silloin, kun se valmistetaan elektrolyysin avulla vedestä eli käyttäen fossiilittomista lähteistä saatua sähköä veden hajottamiseen vedyksi ja hapeksi.
• Rakennustyöt on määrä aloittaa vuonna 2021. Kun varasto on valmis, se näkyy maanpinnan yläpuolella ainoastaan pienenä rakennuksena ja putkijohtona, joka yhdistää pilottivaraston ja pilottilaitoksen SSAB:n maalla.
• 100 kuutiometrin kokoiseen pilottivetyvarastoon mahtuu energiamäärä, joka vastaa 20 ruotsalaisen kotitalouden vuotuista sähkönkulutusta (taloussähkön kulutusta, ei sähkölämmitystä).
• Se on rakenteeltaan kallioperän luolaan sijoitettu paineistettu vetyvarasto, jonka eristävänä kerroksena toimii teräsvuoraus.
• Suunnittelun ja rakennustöiden aikana tehdään riskianalyyseja, ja varotoimilla pyritään täyttämään kaikki soveltuvan lainsäädännön ja määräysten vaatimukset.