Merituulivoima muutti rannikkokylän rytmin – tältä näyttää Vattenfallin Vesterhav Sydin tuulipuistossa

Tanskalainen Hvide Sande, pieni satamakylä Jyllannin länsirannikolla, kuhisee elämää syyskuisena tiistaina. Turistit, paikalliset, yritysten edustajat ja Vattenfallin palvelukeskuksen työntekijät täyttävät kadut.

Kaukana merellä voi horisontissa erottaa pieniä valkoisia tuuliturbiineja – Vattenfallin Vesterhav Sydin merituulivoimapuiston, joka valmistui vuonna 2024. Se on yksi Vattenfallin viidestä merituulivoimapuistosta Tanskassa.

Kalastajakylän muodonmuutos

”Tämä kylä oli hyvin erilainen ennen merituulivoimateollisuutta. Hankkeiden kehitysvaiheessa asukkailla oli paljon huolia.  Moni pelkäsi, että turbiinit pilaavat auringonlaskut ja karkottavat turistit. Kun puisto valmistui, ihmiset huomasivat, että huolet olivat turhia ja olemme saaneet sen jälkeen oikeastaan vain myönteistä palautetta”, kertoo Arne Rahbek, Vattenfallin sidosryhmäpäällikkö.

Hvide Sande oli alun perin kalastuselinkeinoon nojaava yhteisö. Nykyään se toimii tärkeänä huolto- ja operointikeskuksena merituulivoimalle. Toinen keskeinen elinkeino on turismi.

Merituulivoimainvestoinnit ovat luoneet tuhansia kokoaikaisia työpaikkoja eri puolille Tanskaa. Vattenfallin toiminnot työllistävät yli 600 henkilöä. Hvide Sande toimii alueellisen kehityksen porttina, houkutellen investointeja ja parantaen alueen infrastruktuuria.

”Yksi Vattenfallin työntekijä työllistää välillisesti vähintään yhden ihmisen lisää paikallisesti”, toteaa Rahbek.

Seitsemän päivää töitä ja viikko vapaata

Astumme laiturissa odottavaan M/S Chimeraan ja aloitamme merimatkan kohti turbiineja. Aurinko paistaa ja tuuli on lempeä. Vattenfallin palvelukeskus jää taaksemme. Rabnek kertoo, että molemmat huoltoalukset ja suurin osa henkilöstöstä ovat parhaillaan merellä huoltamassa tuuliturbiineja.

”Teknikot työskentelevät seitsemän päivää putkeen aamuseitsemästä iltaseitsemään. Sen jälkeen seuraa viikon vapaa. Työ on raskasta ja vaativaa, mutta palkka on hyvä.”

Huoltotöitä tehdään joka päivä maaliskuusta lokakuuhun. Jos sää on huono, merelle ei mennä.

Toiminnassa lähes 100 prosenttia ajasta

Yli satavuotias aluksemme etenee vauhdikkaasti ja kohta 20 lähes 200 metriä korkeaa turbiinia näkyvät edessämme. Vaikka tuuli on leppeät 6 m/s, turbiinien lavat pyörivät vauhdikkaasti.

”Merituulivoimapuisto on toiminnassa, kun tuulee vähintään 3 m/s ja enintään 25 m/s. Vesterhav Sydin merituulipuisto tuottaa sähköä 97–98 prosenttia ajasta”, kertoo Arne.

Laiva pysähtyy turbiinin viereen. Merellä mittasuhteet vääristyvät ja tuuliturbiinit näyttävät todellista kokoaan pienemmiltä. Myös ääni katoaa niin, ettemme vieläkään kuule lavoista syntyvää ääntä.

Muutaman turbiinin päässä näkyy myös toinen Hvide Sanden palvelukeskuksen huoltoaluksista. Jokaisen turbiinin juuressa on oma pieni nosturi, jolla teknikot ja työvälineet nostetaan turbiiniin. Katolla löytyy myös laskeutumispaikka helikopterille.

Turbiinien katolla olevat valot sammuvat yöaikaan, jotta valosaaste ei häiritse ihmisiä ja eläimiä. Lentoliikennettä seuraa sen sijaan kaksi tutkaa. Valot syttyvät päälle vain, kun alueella on lentoliikennettä.

Laivan moottorin ollessa pois päältä, alus keikkuu aalloilla huomattavasti enemmän. Olo tuntuu samalta kuin jatkuvassa vuoristoratakyydissä. On aika käynnistää aluksen moottori ja lähteä paluumatkalle.

Energian ja elintarvikkeiden yhteistuotantoa

Äkkiä meren pinnalla näkyy pyöreä nokka ja sitten kaunis hopeanharmaa selkäevä. Sitten toinen ja vielä kolmas. Pyöriäisiä! Alueella elävät pienet delfiinit eivät ole häiriintyneet merituulivoimaloista.

Pinnan alta löytyy lisääkin yllätyksiä. Merituulivoimalat voivat tuottaa paitsi uusiutuvaa energiaa, myös ruokaa ja samalla elvyttää meriekosysteemejä. Yksi esimerkki WIN@sea-projekti. Projektissa kasvatetaan on merilevää linjoissa tuuliturbiinien välissä Vesterhav Sydin merituulivoimalassa. Lisäksi turbiinien perustoissa kasvatetaan sinisimpukoita. Pilottihanke voi avata tien teollisen mittakaavan käytännöille tulevaisuudessa.

Ilmastonmuutos on nostanut meriveden lämpötilaa myös Tanskassa ja monet kalalajit ovat vaikeuksissa tai jopa kadonneet täysin alueelta. Vesiviljelystä voikin tulevaisuudessa tulla uusi lisäelinkeino alueen kalastajille.

M/S Chimera lipuu takaisin laituriin. Kapteeni kiittää seurasta. Hänellä on kiire, sillä uusi ryhmä odottaa jo meriretkeään.