Tulevaisuus ilman merituulivoimaa olisi "menetetty mahdollisuus"

Ennusteet sähkön kulutuksen kaksinkertaistumisesta vuoteen 2035 mennessä kuulostavat hurjilta, etenkin kun Suomi pyrkii samaan aikaan hiilineutraaliksi. Nousee kysymys, millä tämä sähkö tuotetaan?

”Tuotanto pystyy kyllä vastaamaan kasvavaan kysyntään, jos huolehditaan markkinoiden toimintakyvystä sekä ymmärretään merituulivoiman mahdollisuudet”, toteaa Vattenfall Oy:n toimitusjohtaja Iiro Rinta-Jouppi.

Ratkaisu löytyy mereltä

Suomessa ei ole vielä teollisen mittakaavan merituulivoimaa, vaikka merituulivoimalla on useita etuja:

1. Merituulivoima mahdollistaa vakaan, turvallisen ja kustannustehokkaan uusiutuvan energian tuotannon. Merellä tuulee kovempaa ja tasaisemmin kuin maalla, joten merituulivoima tuottaa enemmän sähköä.
2. Merituulivoima on lähempänä teollisuuskeskuksia. Se tukee myös Suomen huoltovarmuutta.
3. Merituulivoima on ydinvoimaa edullisempaa ja nopeampaa rakentaa.
    

"Merituulivoima on puuttuva pala Suomen sähköntuotannon kokonaisuudessa", huomauttaa Rinta-Jouppi.

"Lisäksi merituulivoima mahdollistaa myös muita investointeja eli juuri sitä uutta tekemistä, mitä Suomessa kipeästi kaivattaisiin. Merituulivoiman kerrannaisvaikutukset ovat valtiolle äärimmäisen suuret."

Mitä tarvitaan?

Vattenfall kehittää parhaillaan Vaasan lähelle Korsnäsiin merituulivoimapuistoa yhteistyössä Metsähallituksen kanssa.

1. Merituulivoimalla on kuitenkin vastassaan lukuisia liiketoimintaesteitä. Nyt tarvittaisiin:
2. Valtiolta apua ja toimia teollisuusinvestointien houkuttelemiseksi Suomeen.
3. Kantaverkon ulottamista merialueille. Fingridin tulisi mahdollistaa merituulivoiman liittämisen kantaverkkoon kohtuullisilla liityntäetäisyyksillä, aivan kuten ydinvoimankin kohdalla.

Lupamenettelyiden yksinkertaistamista.

”Suomessa tilanne on hankalampi ja päätöksenteko hitaampaa kuin muualla. Meillä pitää keskustella lukuisten eri viranomaisten kanssa, jotta asiat etenevät. Esimerkiksi Saksassa ja Alankomaissa toimitaan yhden luukun periaatteella ja päätöksenteko on nopeaa.”

”Meillä Vattenfallissa löytyy kokemusta esimerkiksi lupamenettelyistä muista maista. Olemme mielellämme mukana kehittämässä toimivampia käytäntöjä myös Suomessa.”

Puuttuva pala

Korsnäsin merituulivoimahankkeen myötä länsirannikolle nousee Suomen ensimmäinen teollisen mittakaavan merituulivoimapuisto.

Korsnäsin tuulipuisto

• tukee Suomen tavoitettä olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä
• parantaa merkittävästi Suomen energiaomavaraisuutta.

Merkittävä sähköntuottaja

Hankealueelle voidaan sijoittaa enintään 150 merituulivoimalaa. Puiston vuosituotanto vastaa

• Yli Kahden miljoonan kerrostaloasunnon tai
• Yli 350 000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosittaista sähkönkulutusta.

"Korsnäsin huipputeho on puolitoistakertainen Olkiluoto 3:een verrattuna."

Investointipäätös 2030-luvun alussa

Merituulivoimahanke on edennyt ympäristövaikutusten arviointivaiheeseen. Parhaillaan tehdään muun muassa vuoden kestäviä lintututkimuksia. Samaan aikaan tekninen suunnittelu etenee.

"Oletuksena on, että pääsemme tekemään varsinaisen investointipäätöksen 2030-luvun alussa. Kaikki riippuu kuitenkin täysin Suomen luvitustilanteesta ja siitä, löytyykö kantaverkkoyhtiön kanssa yhteinen sävel yhteyksien rakentamisessa," kertoo Rinta-Jouppi.

• Tuulivoimapuiston odotetaan olevan toiminnassa 2030-luvulla.
• Investoinnin arvo on useita miljardeja euroja.

"Kun me laitamme muutaman miljardin tuotannon lisäämiseen, tuo se parhaimmillaan nelinkertaisesti lisää investointeja Suomeen. Jos tätä ei päättäjätasolla ymmärretä, on se menetetty mahdollisuus."

Merituulivoimalla miljardeja?

Merituulivoimalla on suuri potentiaali maailmanlaajuisesti.

• Kiina tuottaa puolet maailman merituulivoimasta.
• Euroopan mahtimaita ovat Iso-Britannia ja Saksa. Merituulivoimaa on myös Alankomaissa ja Tanskassa.

"Suomella on kaikki mahdollisuudet kuulua tähän joukkoon, kun katsoo meidän merialueitamme ja niiden tuulidataa. nykymenolla tämä ei toteudu. Nyt tarvitaan poliittista rohkeutta ja konkreettisia päätöksiä. Tämä on ymmärrettävä myös päättäjätasolla", sanoo Rinta-Jouppi.

"Investoinnit on tehtävä helpommaksi. Ei niin, että meidän on mentävä lakki kourassa luukulta luukulle ja pyydettävä, että voisitteko te millään edes ajatella, että me saisimme tuoda miljarditolkulla rahaa Suomeen."

Artikkeli on ilmestynyt alun perin MustRead mediassa.