Keskustelu ilmastonmuutoksesta

Ilmastonmuutoskeskustelu ja sen vaikutus ihmisten käyttäytymiseen. Vattenfallin raportti.  

Ilmastonmuutos on läsnä uutisissa joita luemme, katselemme ja kuuntelemme, se on läsnä sosiaalisessa mediassa ja ihmisten kanssa käymissämme keskusteluissa. Siksi ei ole yllättävää, että ilmastonmuutos yhä enemmän muokkaa tapaamme käyttäytyä, sitä mitä kulutamme ja miten päätämme organisoida arkemme. Me uskomme, että on tärkeää ymmärtää syvemmin, miten ilmastonmuutoksesta käyty keskustelu vaikuttaa meihin kaikkiin. Siksi päätimme kerätä tietoa joka auttaa meitä tulkitsemaan tätä korrelaatiota. Tehdäksemme tämän tehokkaasti olemme suorittaneet kaksi tutkimusta, joissa haastateltiin yli 14 000 aikuista seitsemässä eri maassa. Ensimmäisen vertailukohdan tutkimus suoritettiin joulukuussa 2019 ja toinen vaihe kesäkuussa 2020. Tarkastelimme myös tapaa, jolla ilmastonmuutoksesta keskusteltiin mediassa ja sosiaalisessa mediassa. Kaikki kerätyt tiedot auttavat meitä ymmärtämään miten keskustelut ilmastonmuutoksesta vaikuttavat ihmisiin, ja lisäksi seurata, miten näkemykset ilmastonmuutokseen liittyvistä tärkeistä asioista ovat muuttuneet viimeisten kuuden kuukauden aikana. 

Näkemyksiä ilmastoahdistuksen noususta

Dr. Renee Lertzman, ilmastonmuutoksen psykologian asiantuntija ja ulkoinen neuvonantajamme, kertoo ajatuksiaan ilmastoahdistuksesta.

Mitä tunteita ilmastonmuutos herättää?

Saadaksemme tarkan kuvan ilmastonmuutokseen liittyvistä näkemyksistä tutkimme, ajattelevatko ihmiset sen olevan kiireellinen ja huolta aiheuttava ongelma.

Ilmastonmuutos on edelleen suurin huolenaihe

Noin yksi kolmesta (32 %) piti alkuperäisessä tutkimuksessamme ilmastonmuutosta aikamme vakavimpana ongelmana. Huomaamme, että tämä on pysynyt vakaana kuusi kuukautta myöhemmin, vain pientä laskua on tapahtunut (28 %).  

XvalueYvalue
Ilmastonmuutos32
Sodat23
Ruoka/vesi15

Ilmastonmuutosta ei pidetä vain tärkeänä ongelmana monien muiden joukossa: suurin osa tutkimuksemme vastaajista piti sitä aikamme suurimpana ongelmana, kaikkien muiden maailmanlaajuisten ongelmien edellä, joita ovat esim. sodat ja konfliktit, epidemiat ja ruuan/veden puute.

 

 

Ympäristöahdistus – todellinen ongelma

Selkeä 68 %:n osuus ihmisistä alkuperäisessä kyselyssämme kuvasi olevansa "melko" tai " hyvin huolissaan" ilmastonmuutoksesta. Kuusi kuukautta myöhemmin voimme todeta, että tämä luku on pysynyt muuttumattomana (69 %).

xValueyValue
7
26
Melko46
Erittäin22

Viimeaikainen väittely kasvavasta "ympäristöahdistusilmiöstä" – jonka Yhdysvaltain Psykologiseura ensimmäisenä määritteli vuonna 2017 "krooniseksi ympäristötuhon peloksi" – korostaa tämän ilmiön tärkeyttä. Useat viimeaikaiset akateemiset tutkimukset ja raportit osoittavat, että ympäristöahdistus on yleistynyt räjähdysmäisesti koko läntisessä maailmassa ja meidän löydöksemme vahvistavat tämän olevan totta seitsemässä tutkitussa maassa.

Sukupolvien yhteinen ongelma

Ilmastonmuutos on kaukana ongelmasta, joka vaikuttaisi vain nuoriin ihmisiin.

Alkuperäisessä tutkimuksessamme 64 % 55–64-vuotiaista oli huolissaan ilmastonmuutoksen uhasta verrattuna 74 %:iin 16–24-vuotiaista. Vaikka huoli ilmastonmuutoksesta on hieman selkeämpi nuorimmissa ikäryhmissä, huolen jakavat selkeästi kaikki sukupolvet. Näemme saman kuvion vielä selkeämmin kuusi kuukautta myöhemmin. Asiasta huolissaan olevien osuus on 69 % 55–64-vuotiaiden keskuudessa ja 72 % 16–24-vuotiaiden joukossa.

Suurten toimijoiden pitäisi johtaa muutosta

Vastaajat pitävät ilmastonmuutosta pitkälti ongelmana, johon puuttumiseen suurilla yrityksillä, hallituksilla ja energia-alan yrityksillä on parhaat valmiudet.

Vastaajista 61 % on sitä mieltä, että suuret yritykset voivat hidastaa ilmastonmuutosta panemalla toimeen muutoksia kaikessa toiminnassaan. 42 % katsoo, että hallituksella on vahva rooli ilmastoystävällisten käytänteiden luomisessa. 32 % uskoo, että energia-alan yritykset voivat vaikuttaa eniten tuottamalla energiaa fossiilittomasti. 

Kuinka ilmastonmuutoksesta puhutaan?

Tutkittuamme julkisia ilmastonmuutokseen liittyviä asenteita, selvitimme, kuinka siitä puhutaan mediassa ja miten ihmiset muistavat siihen liittyvät raportit.

Keskittyminen negatiiviseen kehitykseen

Alkuperäisen raporttimme osana olemme tunnistaneet kolme mediaraportoinnin tyyppiä: tosiasioihin perustuvat negatiiviset artikkelit, tunnepitoiset negatiiviset artikkelit ja artikkelit myönteisestä kehityksestä.

xValueyValue
37
Tunteisiin pohjautuvampiin julkaisuihin23
Luonteeltaan faktapohjaisiin julkaisuihin38

Valtaosa ilmastonmuutokseen liittyvistä julkaisuista ovat negatiivisia (61 %), ja nämä on jaettu kahteen alaosaan – luonteeltaan faktapohjaisiin julkaisuihin (38 %) ja tunteisiin pohjautuvampiin julkaisuihin (23 %). Merkittävä osa mediasisällöstä on myös positiiviseksi luokiteltua (37 %), mikä kattaa esimerkit kehityksestä ja erilaisten toimijoiden sitoumukset ilmastotekoihin.

 

Mistä voidaan löytää tarinoita positiivisesta kehityksestä?

79 % kansallisten ja kansainvälisten tiedotusvälineiden artikkeleista on luonteeltaan negatiivisia (yhteenlaskettuna faktapohjaiset ja tunnepohjaiset negatiiviset ryhmittymät).

xValueyValue
21
Negatiivisia 79

Suuremmissa kansallisissa ja kansainvälisissä tiedotusvälineissä on runsaasti tarinoita ilmastonmuutoksen negatiivisesta kehityksestä. Tarinat positiivisesta kehityksestä ovat keskeisempiä paikallisuutisissa ja ammattilehdistössä. Negatiivisten tarinoiden yliedustus kansallisissa ja kansainvälisissä tiedotusvälineissä on erittäin merkittävää ottaen huomioon näiden julkaisujen laajemman lukijakunnan ja niiden roolin median agendan määrittelijöinä.

Ihmisten mielestä se on vieläkin vähäisempää

Datamme osoitti, että vain 12 % uutisartikkeleista muistetaan kertoneen positiivisesta kehityksestä.

Huomasimme, että ihmisten muistikuvat ilmastonmuutosjulkaisuista ovat jopa negatiivisempia, kuin itse reportaasi. Vaikka yli kolmasosa (37 %) todellisista julkaisuista ovat luonteeltaan positiivisia, hädin tuskin yksi kymmenestä kyselymme vastaajasta (12 %) muistaa nähneensä positiivisia julkaisuja.

Samoja kehityssuuntia sosiaalisessa mediassa

Huomasimme, että keskustelu sosiaalisessa mediassa on myös valtaosin negatiivista, ja tämä on linjassa sen kanssa, miten ihmiset muistavat sen.

Analyysissämme saimme selville, että negatiiviset keskustelut sosiaalisessa mediassa ylittävät positiiviset keskustelut lähes 3:1-suhteessa. Kuten mediajulkaisuissakin, vain harva (13 %) muistaa nähneensä suurimmaksi osaksi positiivista sisältöä sosiaalisessa mediassa, mikä viittaa siihen, että sosiaalinen media voimistaa negatiivisten tarinoiden toistuvuutta. 

Kuinka tämä vaikuttaa käyttäytymiseemme?

Lopuksi me halusimme tutkia, kuinka kuvaamamme ilmastonmuutoskeskustelu vaikuttaa tunteisiimme ja käyttäytymiseemme.

Keskustelu vaikuttaa tunteisiimme

Negatiivisten julkaisujen vahva läsnäolo ja keskustelut sosiaalisessa mediassa saavat monet ihmiset tuntemaan itsensä vieläkin ahdistuneemmiksi, vihaisemmiksi tai voimattomammiksi.

40 % alkuperäiseen tutkimukseemme vastanneista sanoi, että ilmastonmuutos saa heidät tuntemaan olonsa "ahdistuneiksi siitä, mitä saattaa tapahtua planeetallemme". Kuusi kuukautta myöhemmin tämä luku pysyi muuttumattomana (41 %). Vaikuttaa siltä, että ahdistuksen tunne on pysyvä, useiden ihmisten jakama ilmastonmuutokseen liittyvä tunne. Tämä sopii yhteen laajemman tunneskaalan kanssa, kuten suuttumus "ponnistelujen puutteesta ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi" (35 % joulukuussa 2019 ja 33 % kesäkuussa 2020) ja "voimattomuus tehdä mitään ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi" (27 % sekä joulukuussa 2019 että kesäkuussa 2020). Nämä tulokset osoittavat monimutkaisesta tunnevasteesta aiheeseen ja sen ympärillä käytävään keskusteluun.

Onko yksittäisillä toimilla merkitystä?

Se, etteivät ihmiset näe riittävän mielenkiintoista uutisointia positiivisesta kehityksestä, johtaa toimien vähentymiseen.

Käyttäytymisen muuttamiseen liittyvien esteiden, kuten hinnan ja käytännöllisyyden lisäksi näemme, että kaikkea käyttäytymistä ohjaa yhtenäinen teema, jonka mukaan yksittäisen ihmisen vaikutus ilmastonmuutokseen on merkityksetön. Tämä tunne on erityisen voimakas niiden keskuudessa, jotka muistavat enemmän negatiivisia tarinoita.

Positiivinen kehitys inspiroi!

Näemme, että inspiraation tunteen kokeminen toisten ihmisten toimista ilmastonmuutoksen torjumiseksi on yhteydessä ilmastoystävällisempään käyttäytymiseen.

Kun muiden nähdään näyttävän esimerkkiä, olipa kyse yritysten tai hallitusten johdosta tai yksilöistä, inspiroi se laajempiin lisätoimiin. Näemme myös, että positiiviset tunteet korostuvat merkittävästi, kun ilmastonmuutoksesta uutisoidaan positiivisemmin. Toisaalta taas voimattomuuden tunteita herättävät julkaisut ovat yhteydessä vähäisempiin toimiin.

Tarvitaan tasapainoista keskustelua

Ihmiset, jotka inspiroituvat toisten toimista tai jotka tuntevat vihaa toimettomuuden vuoksi ryhtyvät todennäköisemmin itse toimiin.

Kyse ei ole siitä, että julkaisun sävyn negatiivisuus olisi itsessään hyödytöntä – on tärkeää kertoa ongelman vakavuudesta, mikä saa usein aikaan toimintaan yhdistyvän tunnereaktion. Uskomme kuitenkin, että meidän täytyy tasapainottaa keskustelua positiivisella kehityksellä innostaaksemme ilmastoystävällisempään käyttäytymiseen.

Vattenfall: Sitoumuksemme ja tulevat toimet

Yhtenä Euroopan johtavana energiayrityksenä tiedostamme suuren roolimme ilmastonmuutoksen torjunnassa. Siksi olemme sitoutuneet mahdollistamaan fossiilivapaan elämän yhden sukupolven aikana. Pyrimme tekemään tämän helpommaksi yksilöille ja yrityksille, ja tavoitteemme on luopuminen fossiilisista polttoaineista kokonaan.

Vattenfallilla on selkeä tiekartta jäljellä olevasta fossiilipohjaisesta tuotannosta luopumiseksi. Investoimme uusiutuvaan energiaan ja kehitämme uusia teknologioita johtaaksemme siirtymää. Työskentelemme yhdessä yhteistyökumppaneidemme kanssa fossiilisista polttoaineista luopumiseksi eri aloilla, kuten teollisuudessa ja kuljetuksessa, fossiilivapaata energiaa käyttämällä.

Tiedostamme, että olemme vain yksi toimija monien joukossa sektorillamme ja taloudessa yleensä. Tämän tutkimuksen suorittamisen tavoitteena oli ymmärtää laajempi järjestelmä, jossa toimimme. Monimutkainen median, hallitusten, yritysten ja yksilöiden välinen vuorovaikutus muodostavat kehyksen, jossa pyrimme tekemään muutoksen.

Jaamme tutkimuksen laajemmin nöyrinä ja tunnustamme, että on monia meitä paljon pätevämpiä pohtimaan sen seurauksia. Otamme mielellämme vastaan kaikenlaiset ajatukset, pohdinnat ja kommentit. Kutsumme sinut avoimesti mukaamme tielle kohti fossiilivapaata elämää ja toivomme, että jaat positiivisen kehityksen matkallasi. Uskomme yhdessä, että pystymme tähän. 

Näkemyksiä ilmastokeskustelusta

Dr. Renee Lertzman jakaa ajatuksiaan ilmastonmuutokseen liittyvästä keskustelusta ja sen vaikutuksista ihmisten käytökseen.

Katso myös

Jatkuvat kielteiset uutiset ympäristön tilasta ovat suuri taakka kenelle tahansa...

Uutinen
Vaaleatukkainen tyttö ulkona

Ilmastonmuutos on yksi aikamme suurimmista haasteista.

Nainen ja polkupyörä

Meillä on vastuu yhteiskunnallisista ja ympäristövaikutuksistamme.