Keskustelu ilmastonmuutoksesta

Ilmastonmuutoskeskustelu ja sen vaikutus ihmisten käyttäytymiseen. Vattenfallin raportti.

Ilmastonmuutoskeskustelu näkyy mediassa, jota luemme, katsomme ja kuuntelemme, käyttämässämme sosiaalisessa mediassa ja niissä keskusteluissa, joita me käymme ympärillämme olevien ihmisten kanssa joka päivä. Siten ei ole yllättävää, että se myös muokkaa enenevissä määrin käyttäytymistämme, kulutustottumuksiamme ja sitä, kuinka päätämme organisoida päivittäisen elämämme. Uskomme, että on tärkeää ymmärtää paremmin ilmastonmuutoskeskustelun vaikutus meihin. Siksi päätimme suorittaa kyselytutkimuksen 7220 aikuiselle meidän seitsemällä markkina-alueella ja analysoida tapaa, jolla ilmastonmuutoksesta keskustellaan mediassa ja sosiaalisessa mediassa. Alla esittelemme tärkeimmät löydöksemme.

Mitä tunteita ilmastonmuutos herättää?

Saadaksemme tarkan kuvan ilmastonmuutokseen liittyvistä näkemyksistä tutkimme, ajattelevatko ihmiset sen olevan kiireellinen ja huolta aiheuttava ongelma.

Kasvava huoli

Noin yksi kolmesta (32 %) pitää ilmastonmuutosta aikamme suurimpana ongelmana.

Ilmastonmuutosta ei pidetä ainoastaan tärkeänä ongelmana, vaan suurin osa tutkimukseemme vastanneista pitää sitä myös aikamme kiireisimpänä ongelmana, joka pitäisi käsitellä ennen monia muita globaaleja ongelmia, kuten: sodat ja konfliktit (23 %) ja ruuan/veden puute osalla ihmisistä (15 %).

Ympäristöahdistus – todellinen ongelma

Jopa 68 % ihmisistä kuvailee olevansa "melko" tai "erittäin" huolissaan ilmastonmuutoksesta.

Viimeaikainen väittely kasvavasta "ympäristöahdistusilmiöstä" – jonka Yhdysvaltain Psykologiseura ensimmäisenä määritteli vuonna 2017 "krooniseksi ympäristötuhon peloksi" – korostaa tämän ilmiön tärkeyttä. Useat viimeaikaiset akateemiset tutkimukset ja raportit osoittavat, että ympäristöahdistus on yleistynyt räjähdysmäisesti koko läntisessä maailmassa ja meidän löydöksemme vahvistavat tämän olevan totta seitsemässä tutkitussa maassa.

Sukupolvien yhteinen ongelma

Ilmastonmuutos on kaukana ongelmasta, joka vaikuttaisi vain nuoriin ihmisiin.

Tutkimuksemme osoittaa, että 55–64-vuotiaista 64 % on huolissaan ilmastonmuutoksen uhasta verrattuna 16–24-vuotiaisiin ihmisiin, joista 74 % on huolissaan. Vaikka ilmastonmuutoksen pelko on hieman ilmeisempää nuorimmassa ikäryhmässä, ilmastonmuutos on selkeästi kaikkien sukupolvien yhteinen huoli

Suurten toimijoiden pitäisi johtaa muutosta

Vastaajat pitävät ilmastonmuutosta pitkälti ongelmana, johon puuttumiseen suurilla yrityksillä, hallituksilla ja energia-alan yrityksillä on parhaat valmiudet.

Vastaajista 61 % on sitä mieltä, että suuret yritykset voivat hidastaa ilmastonmuutosta panemalla toimeen muutoksia kaikessa toiminnassaan. 42 % katsoo, että hallituksella on vahva rooli ilmastoystävällisten käytänteiden luomisessa. 32 % uskoo, että energia-alan yritykset voivat vaikuttaa eniten tuottamalla energiaa fossiilittomasti. 

Kuinka ilmastonmuutoksesta puhutaan?

Tutkittuamme julkisia ilmastonmuutokseen liittyviä asenteita, selvitimme, kuinka siitä puhutaan mediassa ja miten ihmiset muistavat siihen liittyvät raportit.

Keskittyminen negatiiviseen kehitykseen

Tunnistimme kolme mediaraportointityyppiä: negatiiviset faktapohjaiset tarinat, negatiiviset tunnepohjaiset tarinat ja tarinat positiivisesta kehityksestä.

Valtaosa ilmastonmuutokseen liittyvistä julkaisuista ovat negatiivisia (61 %), ja nämä on jaettu kahteen alaosaan – luonteeltaan faktapohjaisiin julkaisuihin (38 %) ja tunteisiin pohjautuvampiin julkaisuihin (23 %). Merkittävä osa mediasisällöstä on myös positiiviseksi luokiteltua (37 %), mikä kattaa esimerkit kehityksestä ja erilaisten toimijoiden sitoumukset ilmastotekoihin.

Mistä voidaan löytää tarinoita positiivisesta kehityksestä?

79 % kansallisten ja kansainvälisten tiedotusvälineiden artikkeleista on luonteeltaan negatiivisia (yhteenlaskettuna faktapohjaiset ja tunnepohjaiset negatiiviset ryhmittymät).

Suuremmissa kansallisissa ja kansainvälisissä tiedotusvälineissä on runsaasti tarinoita ilmastonmuutoksen negatiivisesta kehityksestä. Tarinat positiivisesta kehityksestä ovat keskeisempiä paikallisuutisissa ja ammattilehdistössä. Negatiivisten tarinoiden yliedustus kansallisissa ja kansainvälisissä tiedotusvälineissä on erittäin merkittävää ottaen huomioon näiden julkaisujen laajemman lukijakunnan ja niiden roolin median agendan määrittelijöinä.

Ihmisten mielestä se on vieläkin vähäisempää

Tutkimuksemme vastanneista vain 12 % sanoo, että he muistavat nähneensä mediassa tarinoita positiivisesta kehityksestä.

Huomasimme, että ihmisten muistikuvat ilmastonmuutosjulkaisuista ovat jopa negatiivisempia, kuin itse reportaasi. Vaikka yli kolmasosa (37 %) todellisista julkaisuista ovat luonteeltaan positiivisia, hädin tuskin yksi kymmenestä kyselymme vastaajasta (12 %) muistaa nähneensä positiivisia julkaisuja.

Samoja kehityssuuntia sosiaalisessa mediassa

Olemme havainneet, että keskustelu sosiaalisessa mediassa on myös valtaosin negatiivista ja tämä vastaa ihmisten muistikuvaa asiasta.

Analyysissämme saimme selville, että negatiiviset keskustelut sosiaalisessa mediassa ylittävät positiiviset keskustelut lähes 3:1-suhteessa. Kuten mediajulkaisuissakin, vain harva (13 %) muistaa nähneensä suurimmaksi osaksi positiivista sisältöä sosiaalisessa mediassa, mikä viittaa siihen, että sosiaalinen media voimistaa negatiivisten tarinoiden toistuvuutta. 

Kuinka tämä vaikuttaa käyttäytymiseemme?

Lopuksi me halusimme tutkia, kuinka kuvaamamme ilmastonmuutoskeskustelu vaikuttaa tunteisiimme ja käyttäytymiseemme.

Keskustelu vaikuttaa tunteisiimme

Negatiivisten julkaisujen vahva läsnäolo ja keskustelut sosiaalisessa mediassa saavat monet ihmiset tuntemaan itsensä vieläkin ahdistuneemmiksi, vihaisemmiksi tai voimattomammiksi.

Kyselymme vastaajista 40 % sanoo, että ilmastonmuutos saa heidät tuntemaan itsensä "ahdistuneeksi siitä, mitä planeetallemme saattaisi tapahtua". Se sopii yhteen muiden tulosten kanssa, kuten "ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen liittyvien ponnistusten puuttumisen" aiheuttaman vihan (35 %) sekä tunteen "voimattomuudesta tehdä mitään ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi" (27 %). Nämä ovat merkkejä aiheeseen liittyvistä ja sitä ympäröivän keskustelun herättämistä monimutkaisista tunnereaktioista. 

Onko yksittäisillä toimilla merkitystä?

Se, etteivät ihmiset näe riittävän mielenkiintoista uutisointia positiivisesta kehityksestä, johtaa toimien vähentymiseen.

Käyttäytymisen muuttamiseen liittyvien esteiden, kuten hinnan ja käytännöllisyyden lisäksi näemme, että kaikkea käyttäytymistä ohjaa yhtenäinen teema, jonka mukaan yksittäisen ihmisen vaikutus ilmastonmuutokseen on merkityksetön. Tämä tunne on erityisen voimakas niiden keskuudessa, jotka muistavat enemmän negatiivisia tarinoita.

Positiivinen kehitys inspiroi!

Näemme, että inspiraation tunteen kokeminen toisten ihmisten toimista ilmastonmuutoksen torjumiseksi on yhteydessä ilmastoystävällisempään käyttäytymiseen.

Kun muiden nähdään näyttävän esimerkkiä, olipa kyse yritysten tai hallitusten johdosta tai yksilöistä, inspiroi se laajempiin lisätoimiin. Näemme myös, että positiiviset tunteet korostuvat merkittävästi, kun ilmastonmuutoksesta uutisoidaan positiivisemmin. Toisaalta taas voimattomuuden tunteita herättävät julkaisut ovat yhteydessä vähäisempiin toimiin.

Tarvitaan tasapainoista keskustelua

Ihmiset, jotka inspiroituvat toisten toimista tai jotka tuntevat vihaa toimettomuuden vuoksi ryhtyvät todennäköisemmin itse toimiin.

Kyse ei ole siitä, että julkaisun sävyn negatiivisuus olisi itsessään hyödytöntä – on tärkeää kertoa ongelman vakavuudesta, mikä saa usein aikaan toimintaan yhdistyvän tunnereaktion. Uskomme kuitenkin, että meidän täytyy tasapainottaa keskustelua positiivisella kehityksellä innostaaksemme ilmastoystävällisempään käyttäytymiseen.

Vattenfall: Sitoumuksemme ja tulevat toimet

Euroopan johtavana energia-alan yrityksenä me tiedostamme, että meillä on suuri rooli ilmastonmuutoksen torjumisessa: siksi olemme sitoutuneita tuottamaan energiaa ilmastoälykkäämpään elämiseen ja tekemään fossiilivapaasta elämästä mahdollista yhden sukupolven aikana. Pyrimme helpottamaan tämän toteutumista yksilöille ja yrityksille suuntaamalla tavoitteemme fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamiseen kokonaan.

Vattenfall on siirtynyt kohti fossiilivapaata energiantuotantoa ja meillä on selkeä etenemissuunnitelma jäljellä olevien fossiilisia polttoaineita käyttävien voimaloiden alasajoon. Tämän etenemissuunnitelman mukaisesti kaikki investoinnit uuteen tuotantokapasiteettiin sisältävät uusiutuvia energianlähteitä. Tiedostamme kuitenkin myös sen, että meillä on mahdollisuus olla osallisena hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä myös muilla aloilla energiantuotannon lisäksi, kuten liikenteessä ja teollisuudessa.

Tiedostamme myös, että olemme vain yksi toimija monien joukossa – omalla alallamme ja taloudessa kokonaisuudessaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää laajempaa järjestelmää, jossa toimimme. Median, hallituksen, yritysten ja yksilöiden monimutkaiset vuorovaikutussuhteet luovat sen kontekstin, johon me haluamme luoda muutoksen.

Jaamme tämän tutkimuksen tiedostaen, että monet muut ovat meitä pätevämpiä punnitsemaan sen seurauksia – otamme mieluusti vastaan kaikki ajatukset, pohdinnat ja kommentit. Kutsumme sinut avoimesti mukaamme matkalle kohti fossiilivapaata elämää ja toivomme, että jaat oman positiivisen kehityksesi matkan varrella. Uskomme, että yhdessä voimme tehdä tästä mahdollista.